Eilen (taaaaas) tein netissä jonkin ovulaatiolaskurin. Tosin tälläkertaa se oli erilainen  kuin aiemmin, ja siihen sai laitettua edelliset, sitä edelliset ja vielä niitäkin edeltävät menkat varmemman tuloksen saamiseksi. Niitä siinä kirjailin sinne, kunnes teksti "jos kiertosi on alle 21 tai yli 30 päivää voi olla ettet ovuloi ollenkaan" hyppäsi silmille. Aiemmin en ihme kyllä ole ajatellut moista, ja kun selailin aiempia menkkojani, huomasin kiertoni pikkuhiljaa vain pidentyneen ja pidentyneen. Viimeisin kierto olikin sitten kevyet 43 PÄIVÄÄ!! Nyt olen netissä selaillut eri sivuilta ja keskusteluista tietoja ja juttuja pitkistä kierroista. Mikä tosin on aina suuri virhe ("luulotautinen" kun olen) mutta on ihan kiva lukea keskustelupalstoilta muiden saman asian kanssa painivien juttuja. Vertaistukea etten sanoisi ! :P

Kyllä se on nyt ovistikkuja ostettava kasapäin ja testailtava ahkertasti! Ja muutenkin ajattelin nyt ruveta selvittelemään mikä mua vaivaa! :D Kyllä se lekurilla käynti nyt kuulostaa parhaalle vaihtoehdolle! Saan ainakin varmuuden asioista ja loppuu tämä arvuuttelu!

...jää vain nähtäväksi millon sinne lääkäriin saan aikaseksi mennä...tai milloin sitä uskaltaa...

Katsoin ovulaatiolaskurista, että hedelmälliset päiväni alkaisivat huomenna, mutta olemme mieheni kanssa molemmat loppuviikon yötöissä :/ Jotenka siis yöt menee töissä ja päivät nukkuessa :/ Jos todella haluaa, niin eiköhän sitä aikaa pupuilulle kyllä järjesty jossain välissä :P

...erehdyin tälläkertaa katsomaan MTV:ltä tulevaa 16 and pregnant (noinkohan se kirjoitetaan?) nimistä ohjelmaa ja aloin tahtomattani pohtimaan miksi noin nuoret tulevat tyyliin sormia napauttamalla raskaaksi mutta mä en? Toisaalta tunsin pientä katkeruutta, mutta kuitenkin samaan aikaan olin "ylpeä" heistä. Kuinka he noin nuorina ovat ottaneet vastuun teoistaan ja kasvattaneet lapsen.

Mietiskelin, onko vielä liian aikaista ruveta selvittelemään mikä on kun en raskaudu. Toisaalta surffailin (taas) internetin ihmeellisessä maailmassa, ja löysin ihmisiä jotka ovat menneet vasta vähintään kahden vuoden yrittämisen jälkeen tutkimuksiin. Jos nyt itse kuitenkin vielä jokusen kuukauden odottelisin...

Tänään taas mä selailin netistä vauvakeskusteluja. Se vain lisäsi kuumeiluani ja rupesin miettimään voiko mussa olla jotain vikaa kun en vielä ole raskautunut vaikka ilman ehkäisyä ollaan oltu jo suurinpiirtein vuosi. Erehdyin myös lukemaan juttuja lapsettomuudesta ja sen aiheuttajista. Tosin omalle kohdalleni minkään diagnoosin oireet ei sen suuremmin osunut, mutta pakosti mietin vain voiko minussa tai miehessäni olla jotain vikaa.

Selailin myös sivuilla joissa keskusteltiin ovulaatiosta sun muusta ja päädyn johonkin ovulaatiolaskuriin. Mietin vain, ettei niihin varmasti ole sataprosenttista luottamista. Varsinkin omalla kohdallani kun menkat on tullut viimkuukausina vähän miten sattuu. Pitäsi varmaan marssia apteekkiin ostamaan kunnon ovulaatiotesti.

Olen aiemmin lukenut netistä mahdollisia keinoja edesauttaa raskautumista. Metin vain, toimiiko ne. Siellä mm.kehotettiin juomaan greippimehua ovulaation aikoihin, mutta kerran sitä olen kokeillut ja se kyseinen greippimehu oli niin karmean makuista ettei sitä pystynyt juomaan. Tottakai ruokavaliolla sun muulla on suuri vaikutus (ainakin netistä lukemani jutut olivat sitä mieltä) asiaan, mutta otteeni lipsuu aika useasti tuostakin :D

Ajattelin nyt ihan kunnolla perehtyä aiheisiin ja selvitellä mahdollisia kikka kolmosia :D Tosin, eihän netti ole mikään raamattu jossa kaikki kirjotukset on totta. Yrittänyttä ei laiteta vai kuinka se oli?! :D

Joskus olin sitä mieltä, että en koskaan tule hankkimaan omia lapsia. Sanoin aina lapsista, että ne ovat kivoja kunhan eivät ole omia. Nyt olen kuitenkin mietiskellyt, ettei se oma lapsi olisikaan niin kamala ajatus..

Reilu vuosi sitten jätin pillerit pois, tosin en varsinaisesti tarkoituksella. Yksinkertaisesti vain unohdin hakea apteekista lisää, enkä enää loppujen lopuksi "kehdannut" niitä hakea kun aikaakin oli jo sen verran mennyt edellisestä liuskasta. Alkuun mieheni kanssa käytimme kondomia, mutta senkin jäi pikkuhiljaa pois. Ajattelin, että vauva tulee jos on tullakseen.

...mutta eipä ole tullut vielä tähän päiväänkään mennessä... Vauvahaaveet ovat vaan voimistuneet voimistumistaan ja huomaan usein miettiväni nimiä tulevalle lapselle/lapsille. Ajatukset karkaavat usein myös siihen, kuinka oman lapseni kasvattaisin.

Hyppään kyllä nyt aiheesta, mutta kirjoitan juttuni enimmäkseen "päiväkirjana" vaikka saatan muotoilla lauseet ikäänkuin kirjottaisin teille mahdollisille lukijoille :P toivottavasti löytyy muita nuoria naisia jotka ovat samassa tilanteessa kuin minä :P